Pakko lainata tähän Vedenpeiton mottositaattia, koska mielestäni se kertoo sekä Särkiön aiheesta että hänen metodistaan:

Kun näen syvän veden läpi uima-altaan pohjalaatat, en näe niitä vedestä ja heijastuksista huolimatta vaan nimenomaan niiden läpi ja välityksellä. Jos noita vääristymiä ei olisi, jos ei olisi auringon tekemää raidoitusta, jos näkisin laattojen geometrian ilmman tuota lihallisuutta, lakkaisin näkemästä ne sellaisina kuin ne ovat ja siellä missä ne ovat, nimittäin kauempana kuin mikään paikannettavissa oleva paikka. Itse vedestä, vedellisestä voimasta, siirappimaisesta ja peilailevasta elementistä ei voi sanoa, että se on tilassa: se ei ole muualla, mutta se ei ole uima-altaassakaan. Se asuu siinä, se aineellistuu siinä, mutta allas ei sisällä sitä, ja jos nostan silmäni sypressien seinämään jolla heijastusten verkko päilyy, minun on myönnettävä, että vesi vierailee sielläkin tai ainakin lähettää sinne aktiivisen ja eläväisen olemuksensa (suom. Miika Luoto ja Tarja Roinila).