Näytetään tekstit, joissa on tunniste välimerkit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste välimerkit. Näytä kaikki tekstit

tiistai 26. marraskuuta 2019

Pilkun paikka edellä siteeratussa runokatkelmassa ei ole sattumaa tai virhe. Kokoelman typografia ja säkeiden asettelu sivulle noudattaa pääosin modernismin ihanteita. Poikkeukset normista ovat harvassa. Muutaman kerran pilkku tai kaksoispiste löytyy epätavanomaisesta paikasta. Siellä täällä sanojen väli on tavanomaista pitempi. Virkkeen päättäviä pisteitä on teoksessa tasan yksi:
meriveteen on liuennut maailmoja.
Tämä riittää. Tarkkaan harkitut poikkeamat muistuttavat lukijaa: vaikka puhe on vedestä, kyse on tekstistä.

torstai 24. lokakuuta 2019

Kainulaisen mukaan rytmin vedenkaltainen toistoliike toimii.
Se muistuttaa ajan kulun mutkikkuudesta. Veden ja ajan vääjäämätön liike näyttää suoraviivaiselta mutta onkin kerrostunutta ja koostuu menneestä, nykyisyydestä ja tulevasta eli toistuvista elementeistä, kierrosta ja uusintamisesta. Sanoissa liikkuminen yhdistää runoelmaan sisältyvän etsinnän, joka suuntautuu tulevaisuuteen, ja uudelleen löytämisen, jossa on kaiveltava menneitä. Ilmaisun tapa ja muoto tukevat toinen toistaan, ja kombinaatio jättää riittävästi arvoituksia: millaista onkaan runoissa mainittu ”kalojen kabbala”, entä millaista ”kasteinen sana”? Sen tajuamiseen ei teknokraattinen järki yllä, tarvitaan runoutta joka ei pääty pisteeseen vaan jatkuu lukijassa.

tiistai 15. lokakuuta 2019

Jos et tiedä mistä aloittaa, aloita teoksen ulkoisesta kuvailusta. Suurin osa Anna Tomin esikoiskokoelman Huomisen vieras (2019) runoista on kirjoitettu ilman pisteitä ja isoja alkukirjaimia. Jos ja kun pisteitä tai isoja alkukirjaimia esiintyy, syyt voivat olla ilmeisiä, mutta eivät aina. Sana voi olla virkkeen alkuun sijoitettu pronomini ”Se”, mutta myös erisnimen statuksen saanut yleisnimi ”Taiga”. Peräkkäin lueteltuina ”Kantonin pommitukset, Miamin muotiviikot ja Berliinin olympialaiset” eivät aiheuta päänvaivaa, mutta mitä tarkoittaa paria riviä myöhemmin esiintyvä ”Huomisen Maailma”? Tärkeistä asioista on kysymys, koska pian sen jälkeen runoon päätyvät myös sanat ”Rauha” ja ”Vapaus”. Muuan puolen sivun mittainen runo alkaa ensin tuttuun tapaan ilman pisteitä ja isoja alkukirjaimia. Sama koskee runon loppua. Puolivälissä runoa periaate kuitenkin vaihtuu hetkeksi. Sen seurauksena pitkän runon ainoat isolla alkukirjaimella kirjoitetut, samalla rivillä esiintyvät sanat ovat substantiivit ”Sama” ja ”Vieras”. Näin korostetaan samuutta ja vierautta. Tarkoitukseni ei ole ihmetellä tai irvailla ratkaisuja. Tämänkaltaiset poikkeamat ovat sen sijaan mahdollisia reittejä aluksi läpitunkemattomalta vaikuttavaan teokseen. Toinen silmiinpistävä piirre liittyy yksittäisten runojen asemointiin. Tapana on, että runojen ensimmäiset rivit alkavat samalta tasalta, mutta Huomisen vieraassa näitä aloitustasoja on ainakin puolisen tusinaa. En keksi ratkaisulle määräävää periaatetta.