Manet’n maalauksen rakenne näyttää mallia runouden tekemiselle ja lukemiselle. Myös runoutta on mahdollista kirjoittaa ja lukea ”sisäisen katsojan” periaatetta soveltaen. Teksti muuttuu ja ei muutu, kun kirjoituksen tai lukemisen näkökulma muuttuu. Runoilija, jolta haluaisin lukea ekfrasiksen Manet’n ”Folies Bergèresta”: Mirkka Rekola.

Manet’n ratkaisun selittämiseen on käytetty niin sanottua ”sisäisen katsojan” käsitettä. Se tarkoittaa maalaustaiteeseen viimeistään 1800-luvulla ilmaantunutta tapaa, jolla taiteilija liittää katsojan ikään kuin näkymättömäksi osaksi maalausta. Teoksen tulkinta toisin sanoen edellyttää katsojan ”läsnäoloa”. Katsoja on näkymätön ja samalla keskellä maalauksen tapahtumia.