Näytetään tekstit, joissa on tunniste poetiikka. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste poetiikka. Näytä kaikki tekstit

tiistai 1. lokakuuta 2019

Avara ja monimuotoinen runouskäsitys toteutuu teoksesta toiseen. Jos ei tietäisi — kirjastoluokituksen perusteella tai muuten — että tämä, tuo ja se ovat ainakin oman ilmoituksensa perusteella runoutta, niin mistä tämän seikan voisi päätellä? Signaaleja riittää. Kölö kuuluu Poesia-vihkojen julkaisusarjaan, jota toimittaa Kristian Blomberg, itsekin Poesian runoilija. Mutta kyse ei ole yhdestä ainoasta estetiikasta, kuten tässäkin yhteydessä luetuista teoksista saatetaan huomata. Runous ei ole vain yksi asia.

tiistai 19. helmikuuta 2019

Muutettavat muuntaen: Runoutta lukiessa ei täsmälleen tiedä, lukeeko faktaa vai fiktiota. Runous ei asetu johonkin kohtaan faktan ja fiktion muodostamalle ”janalle”, eikä se ole niiden muodostaman kolmion yksi kärki. Se on ihan oma erillinen kategoriansa, jolla asioita luokitellaan ja käsitellään. Sillä ei ole faktan ”vastuullisuutta”, muttei myöskään fiktion ”vastuuttomuutta”. Runous ei ole sen sisältämien tai kuvaamien seikkojen summa, vaan esitystapaa luonnehtiva rakenteellinen tai metodinen periaate. Runous ei säädä; runous ehdottaa. Runous on tila.

sunnuntai 17. helmikuuta 2019

Mirin hakusanoissa huomiota kiinnittää sana ”aavikkovernissa”. Kuten käy ilmi, Pegtymel-joen laakson aavikkoverinssaan raaputetuissa kalliopiirroksissa ”tapaamme kymmenisen sentin korkuisia hahmoja”, olioita, jotka ovat ”selkeästi olleet kaltaistensa joukossa oivallisia, piripintaan pimeäähohtavaa viisautta”. Oliot ”ovat” viisautta? Ehkä niinkin. Tärkeämpää seuraa:
Toisin kuin epäillään, kuvat eivät esitä shamaaneja, eläinihmisiä tai pyrkimyksiä mihin hyvänsä tajunnanlaajennuksiin. Nämä olennot ovat esiäitejämme ja -isiämme, joiden trepinaatio on onnistunut poikkeuksellisen täydelleen. Pegtymelin kuvakentältä saatujen vihjeiden perusteella olemme punoneet suuria suuria kolmesta kahdeksaan metrisiä hahmoja. Pajut punotaan (menetelmä: kaaospunonta) lähes tuoreeltaan ja niiden leikatut pinnat kaivetaan maahan. Näin saadaan kolmena vuodenaikana versovat patsaita, jotka muodostavat elävän kolmiulotteisen ikono-staasin. Erityisesti pajulinnut, kerttuset ja jyrsijät tulevat pesimään patsaiden sisään. Linnunpesät kerätään ja valmistetaan ruoaksi, ja kehitelmissä on tapoja niiden säilymiseksi yli talven. Patsaita käytetään rankojen prototyyppeinä.
Versovat patsaita. Pesimään patsaiden sisään. Valmistetaan ruoaksi. Kaaospunonta. Kokonaisvaltaisen poetiikan kuvausta, sanon ma.