Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevät. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kevät. Näytä kaikki tekstit

perjantai 4. lokakuuta 2019

Käännän sivua. Nyt siinä lukee:
Ennen lehvästöä 
vihreän vaellusta kevät 
tarttuu parhaimmin ja ilmoittautuu
palaavien siipiin. 
Suunnattomuus, käheä vesilintu, nyt
Kryptoamnesiaa käytännössä.

keskiviikko 2. lokakuuta 2019

Kuin eläisi nykyhetkeä pienellä hajamielisellä viiveellä.
Sitaatti on peräisin Blombergin edellisestä kokoelmasta Valokaaria (2015), sen loppupuolelta. Tämä lienee runollinen kokemus, jonka myös muut kuin runoilijat voivat ajoittain tunnistaa — riippumatta siitä, onko kokemukselle minkäänlaista tosiasiallista perustetta. Sitaatti jatkuu:
Syntyy vaihtoehtoinen todellisuusperiaate: kryptoamnesia: unohdamme jonkin muualta kuulemamme ja myöhemmin, toisessa yhteydessä, pidämme sitä tilannekohtaisena oivalluksenamme 
niin kuin valon lisääntyessä maisema etsiytyy lumipeitteen alla menneisyyttä kohti, mutta ilmenee keväänä. 
Ja vähitellen se, mitä ihminen on kuvitellut nähneensä, muuttuu, ja se muuttuu aina vain useammin todeksi.
Tässä saattaa olla lausuttuna jotain runouden luonteesta ja toimintaperiaattesta yleensä.