Aika siinä on hajalla. Epämääräinen jatkuva ruumiillinen kipu ja epämääräinen tunne eivät ole yksilöllisiä piilotettavia, yksin uhriuduttavia ja kärsittäviä möykkyjä. Aika meissä vain yrittää olla erityinen. Affekti osoittaa pois meistä, se on tarmokas työntävä koodi. Vaikutteessa ruumis painaa toista ruumista, ja tämä on aikamatkustamisen ja psykedeelisen ajattelemisen ehto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti