näkyy kaiken läpi 

Niin. Tästäkin voisi aloittaa ja tähänkin voisi lopettaa kaiken runouden. Mutta mitä sanotaankaan edellisellä sivulla, juuri ennen tätä Jouni Teittisen esikoiskokoelman eli Sydäntaskun ensimmäisen osaston yksinäistä päätösriviä? Näin siellä sanotaan:

Loppuun kesinyt aurinko



puhaltaa sokeutensa kukan




kaiken läpi