perjantai 3. toukokuuta 2019

Tai koetapa selittää tämä:
Nahkiaisten tiedot puuttuvat.
Olli-Pekka Tennilän runo, tai paremminkin yksi yksinäinen rivi laajassa esseerunoelmassa Ontto harmaa (2016), ei saa seurakseen mitään. Nahkiaiset vain ilmaantuvat runouteen ja katoavat siitä saman tien. Ajatus on yksiselitteinen ja selvä, mutta melkein kammottavalla tavalla outo. Ei niin voi sanoa. Ainoa viitekehys on radiossa luettu merisää, jossa tämän tästä esiintyvää muotoa lause noudattaa. Lause on silti mieletön: uutinen ei ole se, että mitään ei tapahtunut, vaan se että tiedot puuttuvat. Synnytettyä epäuskonsekaista ahdistusta lievittää hiukan myöhempi pohdinta:
Niin kuin kaikki kirkas on erityisen näkyvää,
on moni erityisen kirkas aivan läpinäkyvää,
ja mikä täydellisen kirkasta on ja läpinäkyvää
se onkin näkymätöntä, ja piiloon myös jää.
--
Näkymättömiä ovat vain
poissaolevat; piiloutuneet; häviävän pienet;
suunnattoman suuret, ubiikit; sekä läpinäkyvät,
joiden sisään ja joista ulos näemme vaikkemme näe.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti