Leevi sanoo hienosti, ettei runous voi voi olla poliittista ja juuri siksi se on poliittisesti vaarallista. Näin ilmaistuna ja tiivistettynä virkkeestä jää pois jotain olennaista. Esimerkiksi puhujan merkitsevä katse ja äänenpainot. Pitäisikö joku sana tuosta muuttaa kursiiviksi? Pitäisikö täsmentää ja sanoa poliittisesti sitoutunutta? Tai ilmaista selkeämmin, kenen kannalta runous on poliittisesti vaarallista? Kielirunoutta pidettiin aluksi harmittomana ja nimenomaan epäpoliittisena leikkinä, eikä osattu nähdä sen juuriin menevää radikaalia lähtökohtaa. Iskulauseet ovat helppoja, toisin kuin ajattelun ja luomisen välinettä ravisteleva ja tuulettava runous.