perjantai 1. maaliskuuta 2019

Päivä Koneen Säätiön tiloissa Lauttasaaren kartanon Mofficessa. Erilaiset esiintymät ja muunnelmat vastinpareista tai toisiaan tarkkailevista olioista tulevat vastaan siellä täällä. Kauan ei tarvitse lukea Venla-Vanamo Asikaisen ja Tuomas Taskisen yhteisteosta Lainattua valoa, kun eteen tulee tämä:

valo minussa
näkee valon sinussa

Muutamaa sivua myöhemmin:

Olet siinä,
valokuvassa.
Polkkatukan kulmikkaasti rajaamilla kasvoilla
toukokuun yltäkylläinen valo
ja mekon tulppaanit kasvavat taivaisiin.
Alaviistossa katseessasi raekuuron alku,
keskittynyt ilme:
pikselistä kuulet vieressäsi
sähköbasson soiton.

Toisen läsnäolo, mutta valokuvassa, rajana taivas. Painetut kukat alkavat kasvaa, kuvan pikselit muuttuvat ääniksi. Toisaalla uusi esimerkki siitä, kuinka sulavasti yksi muuttuu toiseksi ja on samanaikaisesti sama: Kaikki tämä konkretia, kirjaimia kielen päällä.

Venla-Vanamo Asikainen ja Tuomas Taskinen: Lainattua valoa. Esterin Kirja 2019.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti