Kurotan kättä ja avaan sattumanvaraisesta kohdasta Susan Howen kokoelman That This. Näin käy. Howe sanoo lueskelleensa W. H. Audenin runoelmaa "The Sea and the Mirror" vuodelta 1944. Meri taas, ja se mitä peilautuu. Kaunis virke siitä, kuinka me ojennumme toisia kohti, muttemme koskaan kosketa toisiamme. Luittemme ylle levittyy ohkainen peite, ja meillä on käsivarsiemme paikalla laihanlaiset siivet.